Salme Sarajas-Korte
Salme Inkeri Sarajas-Korte (o.s. Sarajas; 21. huhtikuuta 1925 Loppi – 11. maaliskuuta 2017 Helsinki[1]) oli suomalainen taidehistorian tutkija, jolle on myönnetty professorin arvonimi.[2]
Sarajas-Korte valmistui maisteriksi taidehistoriasta vuonna 1949 Helsingin yliopistossa. Opiskeltuaan vuoden Ranskassa hän aloitti Ateneumin taidemuseon ensimmäisenä amanuenssina 1955. Hän teki museoon muun muassa Suomen taiteen kolmivuotisnäyttelyitä ja oli 1960-luvulla myös käynnistämässä Ars-näyttelyiden perinnettä.[3] Hän ajoi aktiivisesti myös nykytaiteen museon perustamista Suomeen.[4] Hän on myös tehnyt tutkimusta ja näyttelyitä Ellen Thesleffin taiteesta.[5]
Sarajas-Korten symbolismia käsitellyt väitöskirja Suomen varhaissymbolismi ja sen lähteet: Tutkielma Suomen maalaustaiteesta 1891–1895 valmistui 1966. Samana vuonna ilmestyi myös tutkimusjulkaisu Uuden taiteen lähteillä: Suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891–1895. Sarajas-Korte oli myös ensimmäisiä tutkijoita, jotka nostivat esille taiteen suhteen mystiikkaan.[4]
Sarajas-Korte toimi Suomen taideakatemian näyttely- ja tiedotusosaston johtajana 1967–1983 ja Jyväskylän yliopiston taiteentutkimuksen professuuria hän hoiti 1969–1971. Professorin virasta hän veti hakemuksensa pois ennen nimitystä. Sarajas-Korte oli päätoimittaja vuosina 1984–1990 julkaistussa laajassa kokoomateoksessa Ars: Suomen taide, jossa on yli 50 kirjoittajaa, 6 osaa ja noin 2 000 sivua. Hän sai työstään Suomen Taideyhdistyksen taidekirjallisuuspalkinnon. Useiden hoitamiensa luottamus- ja asiantuntijatehtävien ohella Sarajas-Korte on julkaissut alaltaan runsaasti artikkeleita. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1983.[2]
Sarajas-Kortteen vanhemmat olivat lääkäri Lauri Heikki Sarajas (ent. Andell) ja Sylvi Martta Elina Wathén. Professorit Annamari Sarajas ja Samuli Sarajas olivat hänen sisaruksiaan.[6] Sarajas-Kortteen puoliso vuodesta 1950 oli oikeuskansleri Kai Korte (1922–1992).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kivirinta, Marja-Terttu: Professori teki elämäntyönsä uuden taiteen lähteillä. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 19.3.2017, s. C 21. Artikkelin verkkoversio.
- 1 2 3 Reitala, Aimo: ”Sarajas-Korte, Salme (1925–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 668–669. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kivirinta, Marja-Terttu: Salme Sarajas-Korte 1925–2017. Helsingin Sanomat, 19.3.2017.
- 1 2 Marja Lahelma ja Juha-Heikki Tihinen: Salme Sarajas-Korte – A Pioneering Scholar of Symbolism The Birch and the Star. 7.3.2012. Viitattu 24.9.2025.
- ↑ Kivirinta, Marja-Terttu: Salme Sarajas-Kortteen pitkä tutkijanura huipentuu Ellen Thesleffin taiteeseen. Helsingin Sanomat, 27.2.1998.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 648. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
