Mustanaamio

Mustanaamio
Lee Falkin luoma The Phantom on tunnettu Suomessa nimillä Mustanaamio, Fantom, Urja ja Naamio. © King Features Syndicate
Luoja(t)	Lee Falk
Kustantamo	Egmont Kustannus (Suomessa)
Ensiesiintyminen	17. helmikuuta 1936
Henkilötiedot
Oikea nimi	Christopher (Kit) Walker
Status	Aktiivinen
Ryhmäsidokset	Viidakkopartion salainen ylipäällikkö
Henkilöllisyydet	Kit Walker, Mustanaamio
Voimat	Ei supervoimia. Taitava ampuja ja lähitaistelija ja tunnettu suuresta nopeudestaan
Suhteet
Sukulaiset	Isä: Christopher Walker (kuollut), äiti: Maude McPatrick-Walker (kuollut), vaimo: Diana Palmer-Walker, lapset: Kit ja Heloise Walker
Infobox OK

Australialainen Mustanaamio-lehti vuodelta 1938.

Mustanaamio (engl. The Phantom) on Lee Falkin luoma sarjakuvahahmo. Mustanaamio on naamioon ja ihonmyötäisiin trikoisiin pukeutunut sankari, joka toimii rikollisia vastaan kuvitteellisesta Afrikan maasta Bengalista käsin. Ensimmäinen päivittäinen sanomalehtisarjakuva alkoi ilmestyä 17. helmikuuta 1936. Sen ohella alkoi ilmestyä värillinen sunnuntaisarja toukokuussa 1939. Stripeillä arvioitiin olleen enimmillään sata miljoonaa lukijaa päivittäin ympäri maailmaa.

Mustanaamion tarina alkoi vuonna 1536, kun brittiläisen merenkävijän Christopher Walkerin isä kuoli merirosvojen hyökkäyksessä. Christopher vannoi isänsä murhaajan pääkallo kädessään taistelevansa pahuutta vastaan. Tehtävä siirtyy isältä pojalle, ja nykyinen Mustanaamio on 21. nimen kantaja. Mustanaamion nimityksiä ovat ”Vaeltava aave” ja ”Mies joka ei voi kuolla”. Mustanaamio on voimakas ja taitava taistelija. Hän on naimisissa Diana Palmerin kanssa ja heillä on kaksi lasta, Kit ja Heloise. Hänellä on koulutettu susi nimeltä Devil ja hevonen nimeltä Hero. Käytössään hänellä on viidakkoheimon vartioima Pääkalloluola ja muita tukikohtia.

Mustanaamiossa on piirteitä aiemmista viidakkosankareista kuten Tarzanista sekä 1930-luvun pulp-sankareista. Hän käytti asua, josta tuli myöhemmin supersankareiden tunnusmerkki.

Mustanaamio-sarjakuvalehti ilmestyi Suomessa vuosina 1966–2010, myöhemmin erikoisjulkaisuina. Mustanaamiosta on tehty vuonna 1996 elokuva Mustanaamio. Vuonna 2009 ilmestyi Yhdysvalloissa tv-minisarja.

Sarjakuvan tekijöistä

Mustanaamion luoja ja ensimmäinen käsikirjoittaja oli Lee Falk. Piirtäjänä toimi aluksi Ray Moore, jonka tyyli muistutti pulp-lehtien kuvitusta. Hänen jälkeensä sarjan piirtämistä jatkoi naivistisempaan tapaan Wilson McCoy. 1960-luvulla sarjakuvaa alkoi piirtää realistisemmalla otteella Seymour ”Sy” Barry. Tällöin sarjan voidaan sanoa eläneen kultakauttaan. Muita piirtäjiä ovat olleet Bill Lignante, George Olesen, Keith Williams ja Fred Fredericks. Nykyään päivittäistä sarjaa piirtää Paul Ryan ja sunnuntaisarjaa Graham Nolan.

Sarjakuva ilmestyy yhä strippeinä sanomalehdissä, aikakauslehdissä sekä omana sarjakuvalehtenään eri puolilla maailmaa (suluissa kustantaja): Ruotsi ja Norja (Egmont), Australia (Frew), Yhdysvallat (Moonstone), Intia (Egmont Imagination) ja Espanja (Euroclub Magerit).

Mustanaamio on ollut erityisen suosittu Skandinaviassa. Ruotsalaiseen Mustanaamio-sarjakuvalehteen (Fantomen) Mustanaamiota ovat piirtäneet muun muassa Kari Leppänen ja Hans Lindahl. Ruotsalaisesta aineistosta suomeksi toimitetun sarjakuvalehden nimi oli Mustanaamio. Ruotsalaisen lehden painos oli enimmillään 180 000, Suomessa yli satatuhatta.

Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä ilmestyneissä sarjakuvastripeissä käytettiin hahmosta nimeä Urja, ja Keskisuomalainen-, Kaleva- ja Ilkka-lehtien vastaavissa nimeä Fantom. Ilkassa strippi ilmestyi vuoteen 2018 asti Fantomina ja tauon jälkeen Ilkka-Pohjalaisessa vuodesta 2020 lähtien Mustanaamiona.

Sarjakuvahahmosta

Lee Falk sai innoituksen Mustanaamioon vanhoista myyteistä ja legendoista, jotka olivat aina kiehtoneet häntä: El Cid, kuningas Arthur, pohjoismaiset saagat ja kreikkalainen mytologia kuten myös populaarikirjallisuuden hahmot Tarzan ja Mowgli (Viidakkokirjasta). Falk aikoi aluksi kutsua hahmoaan nimellä The Gray Ghost, mutta päätti lopulta antaa nimeksi The Phantom. Kireään trikooasuun Falk otti mallia Robin Hoodilta.

Mustanaamion oikea nimi on Christopher ”Kit” Walker. Häntä kutsutaan sarjassa myös nimillä ”Mies joka ei kuole koskaan”, ”Vaeltava aave” ja ”Kostaja”. Hän pukeutuu kokotrikoisiin aina huppua myöten. Puvun väri vaihtelee sarjakuvan julkaisumaissa: Yhdysvalloissa se on violetin-purppuran värinen, Skandinaviassa sininen, Italiassa, Turkissa ja Brasiliassa punainen ja Uudessa-Seelannissa ruskea. Lee Falk itse halusi asun olevan harmaa, mutta kun Mustanaamio alkoi ilmestyä värillisessä sunnuntaisarjassa 1939, värittäjä sattui valitsemaan asun väriksi violetin.

Silmiä peittää musta naamio, jonka silmärei’issä on valkoinen peite. Lee Falk on kertonut, että kreikkalaiset patsaat antoivat hänelle idean siitä, ettei Mustanaamion naamion silmärei’istä näy pupilleja. Sanomalehtien painotekniikan oli myös sarjan alkuaikoina vaikea toistaa piirrosten yksityiskohtia. Sittemmin naamion salaperäisestä valkoisesta peitteestä on tullut osa Mustanaamion ja monen muun supersankarin olemusta.

Jalassa hänellä on ratsastajasaappaat ja vinoviivoitetut uimahousuja muistuttavat housut, joiden esikuva on 1930-luvun voimailijoiden asut. Lantiolla roikkuu asevyö, josta löytyy kaksi .45 kaliiperin Colt M1911 -mallia muistuttavaa pistoolia. Historiallisissa sarjoissa aseistus vaihtelee ajan mukaisesti. Hän on erityisesti merirosvojen vihollinen. Hahmolla ei ole yliluonnollisia voimia. Kuitenkin ennustus ”Joka näkee Mustanaamion kasvot ilman naamiota, häntä kohtaa kaamea kuolema” toteutuu tarinoissa, ellei näkijä ole perheenjäsen tai ystävä.

Mustanaamio on olympiatason voimistelija ja voimailija sekä aseellisen ja aseettomankin taistelun mestari.

Mustanaamion oikeassa kädessä on pääkallokuvioinen paha merkki -sormus. Vasemmassa kädessä lähempänä sydäntä puolestaan on hyvä merkki -sormus. Hyvä merkki koostuu ristimäisesti asemoiduista P-kirjaimista. Toinen tulkinta merkistä on neljä ristiin asetettua miekkaa. Jos Mustanaamio iskee konnaa leukaluuhun oikealla kädellä, jää tämän poskeen pysyvästi tatuoitu paha merkki. Hyvällä merkillä puolestaan ilmoitetaan kantajan olevan Mustanaamion erityisessä suojeluksessa. Sormuksesta annettu hyvä merkki painetaan tavallisesti vastaanottajan vasempaan sisäranteeseen. Hyvä merkki voidaan antaa myös kaulakoruna.

Nykyisellä Mustanaamiolla on kaksi lasta, Kit ja Heloise ja vaimo Diana Palmer-Walker. Diana Palmer esiintyi jo ensimmäisessä Mustanaamio-tarinassa, ja vuonna 1977 hänestä tuli Mustanaamion vaimo. Mustanaamion kumppaneita ovat myös vuoristosusi Devil ja Hero-niminen hevonen. Joskus tavataan Joomba-norsu ja Kateena-leijona. Mustanaamion ottopoikana on Rex King, josta sarjassa tulee Baronkhanin kuningas. Päähenkilön ystäviä ovat kääpiöheimon päällikkö Guran, Bengalin presidenttinä pitkään toiminut Lamanda Luaga ja eräät muut harvemmin esiintyneet hahmot.

Mustanaamio asuu perheensä kanssa rakennuttamassaan puunlatvatalossa ja osin myös vanhassa pääkalloluolassa Bengalin viidakossa. Mustanaamio on Bengalin Viidakkopartion salainen ylipäällikkö. Muita asuinpaikkoja ja piilopaikkoja ovat Walkerin kieleke Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla, Vaculin rauniolinna Euroopassa kuvitteellisessa valtiossa Karpatiassa, Pariisin Notre Damen katedraalin tornissa oleva salakammio, Jade-maja Keela-Ween kultahiekkarannalla ja Edenin saari Bengalin merenrannalla.

Pääkalloluola on Mustanaamioiden ensimmäinen asumus. Se on pääkalloa ulkoapäin muistuttava luola, joka sijaitsee laaksossa viidakon sisimmässä osassa. Kääpiöheimolaisten asuttamaan laaksoon pääsee vesiputouksen tai erään ahtaan luolan läpi. Luolan suuaukosta pääsee valtaistuinsaliin, jossa Mustanaamio vastaanottaa vieraansa. Salista avautuu käytävät muihin huoneisiin kuten radiohuoneeseen, jossa on nykyaikaiset välineet yhteydenpitoon ja muiden tukikohtien vahtimiseen. Muita huoneita ovat ”pienempi aarrekammio”, jossa ovat lahjoituksina saadut kulta- ja jalokiviaarteet ja muut pienemmät kalleudet. Sen kautta mennään ”suurempaan aarrekammioon”, josta löytyy sellaisia tavaroita kuin Excalibur-miekka, Aleksanterin timanttimalja, Kleopatran surmannut käärme, Rolandin torvi ja Caesarin laakeriseppele. Pääkalloluolassa on myös hautaholvi, jonne kaikki Mustanaamion esi-isät on haudattu. Hautaholvin vieressä on myös toinen hautaholvi, jonne on haudattu Mustanaamioiden ystäviä, esimerkiksi 13. Mustanaamion vaimon veli Jean Lafitte, Karibianmeren merirosvopäällikkö. Yhdessä huoneessa on edellisten Mustanaamioiden käyttämät puvut ja eräässä huoneessa on esi-isien päiväkirjat.

Puunlatvatalon Mustanaamiolle rakensi köysikansa, joka on eräs puissa asuva viidakkoheimo. Talo on rakennettu puiden oksille ja sinne pääsee erityisen hissin avulla. Talo on nykyaikaisilla pesu- ja keittiötiloilla varustettu asumus.

Edenin saarella elää peto- ja saaliseläimiä sulassa sovussa. Siellä asuvat myös Mustanaamion löytämät Stegy-stegosaurus, Kalju-gorilla, apinaihmisten perhe Hzz ja Hrz ja delfiinit Salomon ja Nefertiti. Saaren ja mantereen välissä on piraijoja kuhiseva salmi. Saaren toisella puolen on koralliriutan merestä erottama uimaranta, jonne Mori-heimon kalastajat tuovat kaloja saaren kissaeläimille ruoaksi.

Mustanaamiota pidetään ensimmäisenä supersankarina, joka pukeutui ihoamyötäilevään asuun sekä pupillittomaan kasvonaamioon. Nämä piirteet asettivat standardit nykypäivän supersankareille.

Viidakon sanonnat

Koska Mustanaamiolla on pitkä ja perinteikäs historia, on hahmosta syntynyt Bengalin viidakkoon lukuisia Vanhoja viidakon sananlaskuja. Sarjakuvissa näitä sanontoja esitetään tunnelmaa lisäävinä juontoteksteinä. Näistä tunnetuimpia ovat seuraavat, jotka julkaistiin tarroina Mustanaamio-lehden mukana:

• Kun Mustanaamio liikkuu, on salamakin hidas kuin etana.
• Mustanaamio hiipii äänettömästi kuin viidakkokissa.
• Et koskaan löydä Mustanaamiota – hän löytää sinut.
• Kun Mustanaamio kysyy, silloin vastataan.
• Mustanaamion ääni saa veren hyytymään.
• Mustanaamiolla on kymmenen tiikerin voimat.
• Älä koskaan tähtää Mustanaamiota aseella.
• Mustanaamiolla on tuhat silmää ja tuhat korvaa.
• Mustanaamio on kova koville.
• Joka näkee Mustanaamion kasvot, häntä kohtaa kauhea kuolema
• Toisinaan Mustanaamio poistuu viidakosta ja liikkuu kaupungissa kuin kuka tahansa meistä.
• Herätä pimeässä ja nähdä Mustanaamio – mikä kaamea kohtalo konnille.

Mustanaamioiden lyhyt historia

Nykyisissä seikkailuissa kuvattu Mustanaamio on järjestyksessä jo 21. sukunsa edustaja.

Mustanaamioiden ura alkoi vuonna 1536, kun Bengalin lahdella Singh-merirosvot hyökkäsivät ensimmäisen Mustanaamion isän laivan kimppuun ja tappoivat hänet. Vain ensimmäinen Mustanaamio selviytyi hyökkäyksestä hengissä ja ajautui rannikolle. Sieltä kääpiöheimolaiset (bandarit) eli pygmit löysivät hänet. Vähän myöhemmin löytyi isän murhaaja, jonka pääkallo kädessään ensimmäinen Mustanaamio vannoi pääkallovalansa: ”Vannon taistelevani julmuutta ja merirosvoutta vastaan. Poikani ja heidän poikansa jatkavat työtäni”. Näin he ovat jatkaneet jo 21 sukupolven ajan. Muut luulevat, että kyseessä on sama mies ja niin on syntynyt nimitys: ”mies, joka ei kuole koskaan”.

Ensimmäinen Mustanaamio käytti nimenään ”Kostajaa”. Hän sai keisari Neron käyttämän pääkallosormuksen Paracelsukselta. Toinen Mustanaamio kävi Pyhällä maalla, jossa häntä alettiin nimittää ”Vaeltavaksi aaveeksi” hänen esiinnyttyään kuolleena serkkunaan. Kuudes Mustanaamio perusti Punaparran johtamista merirosvoista Viidakkopartion, jonka merkiksi erään onnistuneen taistelun jälkeen kiitollinen ruhtinas luovutti hyvän merkin. Mustanaamiot ovat olleet aina miehiä ja nimeltään Cristopher eli Kit, mutta 17. Mustanaamion sisar Julie toimi ajoittain Mustanaamiona. Hän oli lääkäri, joka toimi viidakon kansan hyväksi.

Entisten Mustanaamioiden vaimojen joukossa on kuninkaallisia tai kuuluisuuksien sukulaisia: ensimmäisen Mustanaamion vaimo oli Kristoffer Kolumbuksen veljentytär. Kuudes Mustanaamio meni naimisiin Navarran kuningattaren Natalen kanssa ja kahdeksannen Mustanaamion vaimo oli Ruotsin Holsteinin herttuan tytär. Myös 16. Mustanaamion vaimo oli pohjoismaalainen. Kolme Mustanaamiota on mennyt naimisiin merirosvon kanssa.

Useissa sivuhahmoissa on käytetty malleina oikeita ihmisiä. Ensimmäisen Mustanaamion vaimo on piirretty mallinaan Marilyn Monroe (lehti nro 2 vuonna 1998).

Kun Mustanaamion on aika vaihtua, kuolemaisillaan oleva entinen asettuu erityisessä kuolinkammiossa olevalle vuoteelle, jonka yläpuolella on alkuperäinen merirosvon pääkallo. Nyt seuraaja tulee sisään vain lannevaatteeseen pukeutuneena, vannoo pääkallovalat ja saa sormukset sekä hyvästelee isänsä, joka kuolee yleensä saman tien. Nyt poika kantaa isänsä ruumiin hautaan joka on jo valmisteltu, sinetöi oviaukon ja pukeutuu hautakammion esihuoneessa odottaviin Mustanaamion vaatteisiin. Hän astuu ulos pukeutuneena ja paikalle keräytynyt viidakon kansa huutaa: Mustanaamio on kuollut, kauan eläköön Mustanaamio!

Sarjakuvan maailma

Hahmon kuvitteellinen kotimaa, Bengali, sijaitsee eri tarinoiden perusteella joko Afrikassa tai Intiassa. Naapurimaana on rotusortoa harjoittava Rodia ja ystävällismielinen Ivory Lana. Euroopassa puolestaan on kuvitteellinen Karpatia. Oikeitakin maita esiintyy. Esimerkiksi Diana on kotoisin Yhdysvalloista, ensimmäinen Mustanaamio Englannista ja useimmat ulkomaan seikkailut tapahtuvat oikeissa maissa. Suomessa Mustanaamio ei tiettävästi ole käynyt, mutta Ruotsissa hän yritti estää Kustaa III:n murhan.

Bengali on Isosta-Britanniasta itsenäistynyt entinen siirtomaa, jonka ensimmäiseksi presidentiksi valittiin lääkäri, Llongo-heimon Lamanda Luaga. Maa kärsi itsenäistyessään lyhyen sisällissodan, jonka Mustanaamio pysäytti pidättämällä kapinakenraali Bababun. Maan rannikolla on moderneja kaupunkeja kuten pääkaupunki Mawitaan (entinen Morristown). Heti niiden laidalta alkaa viidakko, jossa asuu monia alkukantaisesti eläviä heimoja: rikas Wambesi, onnekas Llongo, kalastajaheimo Mori, puunveistäjien Oogaan ja kääpiöheimo Bandar. 1990-luvun pohjoismaisissa lehdissä Luaga menettää vilpillisissä vaaleissa presidenttyiden rikolliselle Lubangalle, mutta myöhemmin valitaan virkaan uudelleen. Hän joutuu kuitenkin eroamaan virkavirheen vuoksi ja toimii sen jälkeen lähiölääkärinä. Nykyään presidenttinä toimii Sandal Singh.

Viidakon ja myös kaupunkien järjestystä valvoo kuudennen Mustanaamion vuonna 1664 perustama Viidakkopartio, jonka tunnus on hyvä merkki ja motto Stamus contra malum (”Vastustamme pahuutta”). Sen nykyinen johtaja on eversti Jonathan Worubu, joka seuraa tehtävässään pitkäaikaista eversti Weeksiä. Mustanaamio on järjestön salainen ylipäällikkö. Aluksi kukaan ei ollut nähnyt tätä päällikköä. Kaksi viidakkopartiolaista tosin epäili nähneensä hänet: harteikkaan miehen, jolla oli pitkä päällystakki, mustat lasit ja leveälierinen hattu. Vasta 1990-luvun lopussa Mustanaamio itse johti erästä Viidakkopartion operaatiota. Silloin hän oli pukeutuneena asepukuun, virkalakkiin ja mustiin laseihin.

Mustanaamion maailmassa esiintyy myös yliluonnollisia olentoja ja taikuutta. Joissain tarinoissa on esiintynyt myös avaruusolentoja.

1930-luvun pulp-viihteen kolonialistiset ja rasistiset piirteet ovat tuottaneet ongelmia myöhempinä vuosikymmeninä. Pygmit kuvattiin aluksi kannibaaleina. Kun Mustanaamiota alettiin julkaista lehtenä Ruotsissa, viihdesarjakuvia arvosteltiin stereotypioiden ylläpitämisestä ja alikehittyneiden maiden hyväksikäytöstä. Mustanaamion tekijät laittoivat hahmon vastustamaan rotusortoa ja puolustamaan afrikkalaisten maanviljelijöiden etua, naisten oikeuksia ja ympäristöä. Myöhemmin sarjan poliittiset piirteet laimenivat.

Mustanaamio Suomessa

Mustanaamio-tarinoiden huumori ja toimintapainotteinen suoraviivaisuus ovat vedonneet suomalaisiin ja sarjakuva on ollut Suomessa hyvin suosittu sekä sanomalehtistrippinä että omana Mustanaamio-lehtenään. Sarjakuva alkoi ilmestyä ensimmäisen kerran sanomalehti Karjalaisessa 1. lokakuuta 1940.

Mustanaamio-tarinoita on julkaistu myös useina albumeina. Näistä voidaan mainita muun muassa 1975 ilmestynyt ”Super-Mustis”, jossa oli A4-koossa kaikkien aikojen ensimmäinen Mustanaamio-sarja (vuodelta 1936), useita muita sekä piirtäjäesittelyjä.

Mustanaamiota on Suomessa julkaistu myös nimillä Naamio ja Urja (Suomen Sosialidemokraatin luoma nimi). Ilkka Oy on julkaissut viisi albumia Fantom-nimellä vuosina 1957 (32 s.), 1959 (24 s.), 1961 (20 s.), 1963 (24 s.) ja 1997 (72 s.). Myös sanomalehdissä Kaleva ja Satakunnan Kansa, joissa Mustanaamiota on julkaistu hyvin pitkään, hahmo tunnetaan nimellä Fantom.

1980-luvun sarjakuvan kulta-ajoista Mustanaamion suosio on sittemmin hiipunut. Joka toinen viikko ilmestyneen lehden levikki oli julkaisun viimeisinä vuosina 2000-vuosikymmenellä noin 3 000 kappaletta. Mustanaamio-lehden julkaiseminen lopetettiin Suomessa 23. marraskuuta 2010. Viimeiseksi numeroksi jäi 25–26/2010. Toukokuussa 2011 Egmont Kustannus ilmoitti verkkosivuillaan, että Mustanaamio palaa myyntiin erikoisjulkaisuina, koska fanit olivat vaatineet sitä.

Mustanaamio esiintyy myös Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvassa.

Kirjallisuutta

• Falk, Lee: Mustanaamio. Legenda vaeltavasta aaveesta. (Fantomen. Krönika över en vandrande vålnad, 1990.) Suomentanut ja suomenkielisen laitoksen toimittanut U.-M. Kankaanpää. Tampere: Semic, 1991. ISBN 951-876-228-7

Aiheesta muualla

• Mustanaamio-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive).
• Norjalainen Mustanaamio -sivusto. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Phantom Wiki. (englanniksi)