sielukkuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sielukkuus (40)
- se, että on sielukas
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsie̯lukːuːs/
- tavutus: sie‧luk‧kuus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sielukkuus | sielukkuudet |
| genetiivi | sielukkuuden | sielukkuuksien |
| partitiivi | sielukkuutta | sielukkuuksia |
| akkusatiivi | sielukkuus; sielukkuuden |
sielukkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sielukkuudessa | sielukkuuksissa |
| elatiivi | sielukkuudesta | sielukkuuksista |
| illatiivi | sielukkuuteen | sielukkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sielukkuudella | sielukkuuksilla |
| ablatiivi | sielukkuudelta | sielukkuuksilta |
| allatiivi | sielukkuudelle | sielukkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sielukkuutena | sielukkuuksina |
| translatiivi | sielukkuudeksi | sielukkuuksiksi |
| abessiivi | sielukkuudetta | sielukkuuksitta |
| instruktiivi | – | sielukkuuksin |
| komitatiivi | – | sielukkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sielukkuude- | |
| vahva vartalo | sielukkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
sielukkuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi sielukas ((vahva) vokaalivartalo sielukkaa-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on sielukas
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sielukkuus Kielitoimiston sanakirjassa
